Jotenkin koko ajan sellainen odotus ilmassa.
Kesä oli helteinen ja kaunis, joskushan sen veden täytyy sataa?
Epäusko "tänäänkin on kaunis, kuulas ja aurinkoinen syyssää?"
Vai uskoisiko alla olevasta kuvasta että se on kuvattu lokakuussa?
Ihanaa.
Pihassa ei ole kyllä tehty juuri mitään. Kiire.
Kuvia on kamerassa hirveästi. Koneelle ne ehtivät-kohta. Kiire.
Ritarinkannukset kukkivat loisteliaina.
Kylvin ne keväällä ja kasvatin ja vaalin.
Ne palkitsevat nyt.
Kilpajuoksua aikaa vastaan. Ehtivätkö valkeatkin nuput aueta ennen kuin pakkanen puraisee tosissaan... toivo elää. Sinisen eri sävyt ovat jo näyttytyneet.
Lintujen kylvämät auringonkukat nousevat mistä sattuu.
Keltaisina loistavat.
Kilpaa syksyn lehtien kanssa.
Rikkaruohot voivat hyvin.
Rakastavat mokomat syyssateita - ja kompostimultaa.
Monet perennat ovat aloittaneet uuden kukinnan kun saivat hiukan raikasta sadevettä.
Kasvihuone tuottaa tomaatteja edelleen. Nautimme niistä.
Kesän ihanaa makeutta.
Nyt jo saalista saa hieman hitaammin muttei vielä voi repiä kasvustoja pois.
Paprikat pelastettiin sisälle elokuun lopussa.
Kukkivat keittiön ikkunalla. Saamme jouluksi omia paprikoita!
Chiliä en raaski edes korjata. Sato notkuu sen oksilla kauniina olohuoneessa.
Tuhkat levitin Potageriin. Talvivalkosipulin itusilmut sain ihanalta puutarhaystävältä...ne pitäisi vielä kaivaa maan suojaan ennen talvea.
Syksy on.
Rapulla kukkii Amaranthus.
Nämä pelastin maljakkoon ennen syyslomaa. Yöpakkaset alkoivat suoraan kovina ja en raaskinut näitä kylmän uhriksi jättää.
Syksyä portailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti