Nämä ihanuudet tarttuivat mukaan taimiston syysalessa.
En ehtinyt niitä edes maahan kaivaa. Ruukuissaan pistin perennamaan keskelle ja hautasin ensilumeen. Hautasin nimilaputkin näemmä.
Keväällä toivottavasti löytyvät hengissä.
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
Syysale
Nämä ihanuudet tarttuivat mukaan taimiston syysalessa.
En ehtinyt niitä edes maahan kaivaa. Ruukuissaan pistin perennamaan keskelle ja hautasin ensilumeen. Hautasin nimilaputkin näemmä.
Keväällä toivottavasti löytyvät hengissä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi, nuot Heucherat on semmosia, joita mie tykkäisin pihale saaha. Ei menesty täälä, ei; aina talvi tappaa net. Joku tavallinen mennee, mutta ei nuita herkkuvärejä.
VastaaPoistaMutta häätyy sanoa niinko Horsma, että pistethäänhän sitä rahhaa kesäkukhiinki aivan älyttömiä summia - miksei sitten Heucheroihin, vaikka tietäiski niitten menehtyvän talvela. Häätyy vain muistaa satsata kevätostoihin syysostojen tilalta!
Totta kyllä. Miksi kesäkukaksi pitäisi ostaa nimenomaan kesäkukkia (toki niiden hinta on edukkaampi) usein perenna kasvaa suhteessa kookkaammaksi niin kyllä se sitten ottaa tilan useamman kesäkukan edestä ;)
VastaaPoistaItse suosin monivuotisia. Toki täällä etelässä aina voi luottaa siihen että melko varmasti niistä saa oikeasti monivuotisen kasvin. Toisaalta olen ottanut tietoisia riskejä. Syyskukkana olen koriin istuttanut syysvuokon tai vaikka jonkun tuommoisen keijun ja sitten vaan juuri talven uhatessa upottanut ne jonnekin maahan turvaan. Tämmöistä ei tietty siellä pohjoisessa voisi tehdä mutta sama siinäkin on jos nauttii kasvista koko kesän.
Oletko koittanut suojata jollain? Heucherathan pysyy usein "ikivihreinä" että sekö talvehtimisenkin pilaa? Vai mikä?