Räystäät tippuvat-toivottavasti eivät kirjaimellisesti!
Talossamme ei ole jääpuikkoja kuin pari kertaa talvessa. Silloin kun sataa vettä lumen päälle ja se jäätyy öisin. Tai kun keväinen aurinko sulattaa tiilikatolla olevaa lunta päivisin muttei ehdi tehdä työtään ennen kuin yöpakkanen taas kovettaa kaiken.
Alla oleva vanha köynnöshortensia on upea jäällä kuorrutettuna.
Linnut laulavat aivan hurjana pihassa. Aurinko tuntuu sisällä jo kuumalta.
Kevät kevät kevät kevät kevät...positiivinen minussa ajattelee että sulava lumi on hyväksi kasveille. Kaksi kesää ne ovat huutaneet vettä. Nyt sitä on valkeassa muodossa kaiken yllä. Järki sanoo, ettei lumessa ole niin paljon vettä kuin jos sama määrä millejä olisi satanut ihan solkenaan. Realisti sanoo, että hyvä niin, kun ei tänne tulvaa ole toivottu.
Kalenteri sanoo, kylvä, kylvä, kylvä. Ikkunalauta huutaa, ei tänne mahdu.
Kasvihuone uinuu aamuisin kuuran peitossa. Päivällä purkkien suojalumi sulaa ja valuu pohjalle. Yöllä vesi jäätyy. Siemenet huokaavat kevät tulee.
Aurinkoa päivääsi!




WAU, miten mahtavia kuvia hortensiasta! Se näyttää ihan joltakin pronssikorulta! Upea <3
VastaaPoistaHui, onpa hurjan näköisiä jääpuikkoja, toivottavasti vain pieniä. Minäkin katselen kattoni pohjoislaippeelle pikkuhiljaa syntyviä jääpuikkoja - ne meinaan kasvavat juuri sisääntulorappusten yläpuolella...
VastaaPoistaIhana köynnöshortensia, ai että se on kaunis noinkin!
Tuo hortensia oli tosiaan sykähdyttävä. Onneksi ehdin kuvata jääpuikot. Seuraavana päivänä aurinko jo oli vahvempi yön kylmyyttä ja ne sulivat pois.
VastaaPoistaMeilläkin oli jossain vaiheessa sisääntulon päällä kauhea pelottava kieleke, jonka reunassa törrötti jääpuikkoja kuin irvihampaita. Se romahti onneksi lopulta alas. Se oli juuri sellainen kun satoi päivällä vettä lumen päälle ja yöllä pakasti kovasti. Räystäs niin korkealla ettei millään välineillä yltänyt sitä sieltä romahduttaa. Rappuja piti kulkea salaman nopeasti.
Kevät ei ihan heti hypähtänyt esiin kuitenkaan.
Eilen satoi lunta oikein pyryttämällä melkein koko päivän ja maa peittyi kaikista niistäkin paikoista, joista se jo ehti hiukan kurkistaa.