Maaliskuu

Aurinko on hellinyt. Pakkaset hävisivät kuin taikaiskusta kun kalenterin lehti kääntyi maaliskuun puolelle.
Lumi sulaa ihan silmissä.

Kasvihuoneessa on päivällä jo lämmintä. Aurinko sulatti lumipeitteen, joka oli juuri satanut sen katolle ja kirkas, kasvihuone suorastaan huusi kesää. Vain metriset hanget ympärillä muistuttavat todellisuudesta.

Kevät näyttäytyy myös niin, että vesi valuu ympäriltä sulana päivänä kasvihuoneeseen ja jäätyy yöllä. Luistinrataa ei ole kaikilla omasta takaa.


Viime viikon vietimme hiihtolomaa muualla ja pakkanen huiteli aamuisin melkein 30 asteessa ja päivisinkin vielä -20:ssä. Upeasti aurinko silloinkin paistoi.

Tuossa on selvästi syreenejä ja perennamaa

Tänään näytimme jo omenapuille oksasahaa ja sekatöörejä.
Huomenna ainakin pitää jatkaa. Ikuisuushommaa.
Pihan suurin omenapuu on jättimäinen ja malliltaan toivoton leikkaajan kannalta.
Hyvää leikkauskohtaa ei ole, vain huonoja joista vähiten huono aina valitaan.
Puun kaikki leikattavat oksat ovat niin paksuja että pahaa tekee, kun niitä on pakko sahata poikki. Jos en mitään tekisi, se kuitenkin romahtaisi omaan suuruuteensa.

Voi miten tärkeää olisi ihmisten muistaa leikata pihansa kasveja nuoresta asti.
Tällaisen vanhuksen leikkaaminen on hankalaa kun se on yli 50 vuotta saanut kasvaa lähes koskematta.
Kohta ne taas kukkivat.

Keittiön ikkunalla on kylvettynä ensimmäinen satsi tomaatteja ja kasvihuoneeseenkin lähtee pari kylvettyä laatikkoa.