Köynnösukonhattu, Aconitum hemsleyanum.
On taimia tarttunut matkaan myös monista paikoista ja viimeisimpana purkeissa pihalla siemenkylvökset.
Viime keväinen Türin löytö. Karhunlaukka, Allium ursinum
Vaihdossa saatu purppurapikkusydän, Lamprocapnos (Dicentra) formosa 'Luxuriant'
Etualalla lahjaksi saatu tuivio. Sen taustalla syyshortensia sekä rungollinen syyshortensia. Nyt äitienpäiväksi itselleni ostamani purppurainen lamoalppiruusu. Sen oikealla puolella atsalea, magnolia, ja syyshortensiaa.
Penkki on tehty kolmessa osassa. Takaosa jo yli kolme vuotta sitten. Muutossa siirretyt kasvini piti saada turvaan. Viime kesänä tuo oikea puoli piti tehdä löydöilleni ja tänä vuonna tuivion puoli penkistä kun kaivuutyön alta jouduin tyhjentämään talon seinustat.
Vanhimpien rhodojen alla pikkutalvio, Vinca minor kukkii kauniisti.
Kirjopikarililjat, Fritillaria meleagris kukkivat atsalean oksien lomassa.
Valkoinen pikkusydän Lamprocapnos (Dicentra) formosa 'Aurora'.
Viime vuotinen Türin hankinta on komistunut vuodessa komeaksi ja kukkii jo.
Samoin pihassa kasvaneet vanhat pikkusydämet. Joita viime vuonna jaoin ja siirsin.
Perennapenkin uudelleen perustamisen yhteydessä.
Tuota 'Luxuriantia' minäkin olen haaveillut pihallemme. Meiltä löytyy sitä peruspikkusydäntä, enkä ole aivan varma, pidänkö sen vähän pliisunvärisestä kukinnasta. Nyt oli parinkin postimyyntipuutarhan listoilla oikein komeanpunaisia pikkusydämiä, mutta vielä(kään) en ole niitä hankkinut.
VastaaPoistaKuule muistutapas minua ensi vuonna, joskos sitten jo jakopalan voisi saada irti ;) Sain tuon pienen taimen vuosi sitten eräässä vaihdossa ja se voi hyvin. Jos se voi yhtä hyvin kuin muut kasvini, se leviää nopeasti sellaiseksi että sitä voi pikkuisen hyville ihmisille jakaa <3 Kiitos hyvinvoinnista kuulu maaperälle ja kompostille. Kastemadot on kuin käärmeitä meillä!
VastaaPoistaMinusta tuntuu että niiden tavallistenkin pikkusydänten punaisuus vaihtelee. Juuri äsken pihalla mietin että viime keväänä jakamani taimet vaikuttavat punaisemmilta kuin aiemmin. Ehkä se on vain valo-olosuhteet, mene ja tiedä.
Oi mitä herkkuja pihallasi kasvaa! Harmikseni minulla ei atsalea-kirjopikarililjayhdistelä ole toiminut, kun atsaleani ottivat ja kuolivat :-S Ne syötiin. Mutta aivan ihanalta näyttää sinun puutarhassasi!
VastaaPoistaTuo valon ja varjojen leikki on livenä henkeäsalpaava, mutta kuviin sitä on niin mahdoton yrittää saada. No eihän niihin saa lintujen liverrystäkään eikä muuta ihanaa mitä pihalla on. Voin kuvitella tämän kaiken muun vielä kauniisiin kuviin lisäksi niin saan jonkinlaisen aavistuksen siitä, millainen ihana paratiisi teillä on!
Karhunlaukasta oli juuri puhetta Viheraluesuunnittelijoiden järjestämällä reissulla Hollannissa, missä tuota kasvaa luonnonvaraisena (niin kuin esim. Englannissakin). Sitä voisi ihan hyvin laittaa suomalaiseenkin esim. varjo- tai metsäpuutarhaan, mutta kun meiltä sitä ei saa oikein mistään.
Totta, tuo karhulaukka menestyisi täällä varmasti uskottua paremmin. En ymmärrä miksi sitä ei täkäläisillä taimistoilla ole älytty. Oman laukkani ostin vuosi sitten Türista. Pitkäkorvat vemmelsääret on ikävän kiinnostuneita kaikista "herkuista" puutarhassa. Söisivät voikukkia vatsansa täyteen mutta ei, scillat vain kelpaavat :/ Tai jos ois tarjolla jotain pieniä puun vesoja jotka rikkasiemenestä vesovat, ei niitä päin edes syljetä vaan atsaleat ja magnoliat kelpaisi kupua täyttämään.*murr* Tuntuu että aina hurahdan puutarhassa kamerani kanssa. Nytkin koko kevään samoja kasveja kuvaillut kun aurinko osuu erilailla ja varjo häilyy... Kasvit ei ehdi nousta sitä tahtia kun itse pitäisi saada kuvata.
VastaaPoista